Kulo on omasta mielestään jo täysin kunnossa, ollut jo pitkään. Sen palautuminen onkin edistynyt hyvin, rinta- ja lanneranka ovat huomattavasti paremmat kuin vielä pari kuukautta sitten. Sterkkauksen myötä Kulo on tasaisen iloinen.
Kilposen Päivin hierottua Kulon se oli 1,5vkoa tooodella hyvässä kunnossa. Sitten se on taas jumiutunut, etenkin lavat ovat juntturassa. Slotten Katriina hoiti Kulon viime viikon tiistaina. Nyt odottelemme, koska Päivi ehtisi Kulon taas käsitellä, jos saisi jumeja auki yms.
Ruokintamuutoksen myötä Kulo on hoikistunut. Se ei silti näytä erityisen kevyeltä, sen turkki on paksuuntunut sterkkauksen myötä ja rintakehä syventynyt tiineyden myötä. Sillä on edelleen hormonipöhöä kropassaan.
Ollaan kyetty treenaamaan kuitenkin (lapsiperhearjen sanelemissa raameissa), ja Kulon kanssa kävimme sunnuntaina tokokokeessa 10kk tauon jälkeen. Kulo sai 297,5p, kunniapalkinnon ja voitti luokkansa. Reilun viikon päästä alkaa maajoukkuekarsinnat.
Aikamoinen prosessi oli tuo pennutus, samoin kuin Kulon kuntouttaminen siitä. Nyt on lisäksi tullut ikäviä terveysuutisia penturintamalta: kahdella pennulla on ocd. Nostan hattua kaikille jotka jaksavat kasvattaa, itsellä on entistä enemmän vahvistunut se ajatus, että pentujen teettäminen oli once in a lifetime -kokemus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti